Kotikuusen istutusaikana kiinteistö toimi Varsalan kouluna 1952-1968. Kotikuusen merkkinä ollut kuparilaatta löytyi maan alta. Koulun entinen oppilas tiesi tarkan paikan mistä kuparilaattaa kannattaa etsiä. Varsalan koulun lopettamisen jälkeen koulurakennus on ollut erityiskouluna, vanhainkotina ja sotaveteraanien hoitokotina. Vuodesta 2003 lähtien koulurakennus on ollut yksityisomistuksessa. Antti Kallio KOMSI Entisen Komsin koulun pihassa on myös Suomen itsenäisyyden 50 v-juhlakuusi. Koulun toiminta päättyi v. 2013 ja rakennus siirtyi yksityisomistukseen. Komsin koulu on perustettu v. 1911. Ensimmäinen varsinainen koulurakennus rakennettiin v. 1913. Koulu sai toimia täydet 100 vuotta tällä paikalla. Juhlakuusi on istutettu aika lähelle rakennuksen nurkkaa suojaisaan paikkaan. Siinä se oli sopivasti oppilaiden välituntileikkien keskellä kesät talvet. Maa tallaantui monista askeleista lasten leikkiessä kuusen ympärillä. Sen oksien alle rakennettiin majaa, sen suojassa oli hyvä piilopaikka, nurkkajussissa pääsi puun ja talon välistä vilahtamaan vikkelästi. Välillä oksia taittui, välillä runkoa pitkin yritettiin kiivetä ja keinuminenkin onnistui oksilla. Oppilaat pyörivät ja touhusivat kuusen ympärillä niin, että sen kasvu oli hidasta ja vähän kituvaakin. Puut ovat aina olleet tärkeä osa koulun ympäristöä. Koulun pihaan on vuosien saatossa istutettu useita erilaisia puita suojaksi peltoaukealta puhaltavilta tuulilta ja luomaan viihtyisyyttä ympäristöön, mutta myös opetuksen tueksi puulajien tunnistusta varten. Niistä on nautittu monella tapaa. Eri puulajit ovat tarjonneet ilmaista askartelumateriaalia ja niitä on ikuistettu paperille piirustutunneilla. Puissa on saanut kiipeillä ja niiden katveessa on leikitty. Puita on istutettu erilaisten tapahtumien kunniaksi, kuten aikoinaan tämä juhlakuusikin. Joskus yläasteelle siirtyvät oppilaat lahjoittivat omenapuun, jonka antimista saivat oppilaat nauttia, keittäjäkin loihti syksyn sadosta herkkuja pöytään. Eläkkeelle siirtyneet työtekijät saivat omat nimikkopuunsa, kyläläisten pitämän maalauskökän kunniaksi istutettiin vaahterat ja koulun lopettamispäätöksen tultua pihalle istutettiin kyynelkoivu. Kun koulu suljettiin neljä vuotta sitten, koulun piha hiljeni. Tuntuu, että nyt kuusi kurottelee taivaalle entistä korkeammalle, ehkä ihmetellen ja etsiskellen, mihin lapset katosivat. Kasvurauha on nyt kuusella taattu, mutta mahtaako kuitenkin ikävöidä iloista hyörinää ympärillään. Päivi Tuisku |
Kotikuusia 1967 > Etelä-Pohjanmaa >