Isäni haavoittui sodassa ja oli sotainvalidi. Hän halusi istuttaa kuusen kotipihaan, jossa on puille melko vähän paikkoja. Kuusen  vieressä kasvoi kaksi koivua, yksi molemmin puolin. Jostakin syystä kuusi teki kaksi latvaa eli siitä tuli kaksihaarainen. Kun perikunnan
osakkaana tulin mökille, oli kuusesta lähes aina katkennus iso oksa ja nimenomaan aina samalta puolelta. Lisäksi viereiset koivut (paitsi että kasvoivat itsekin epäkeskoiksi) taisivat vaikeuttaa kuusen oksien kasvua. Kuusen alaoksia oli katkottu jo aiemmin. Kuusi oli lopulta siis melko epätasapainoisen näköinen ja se kasvoi ahtaassa paikassa, joten sen kohtaloksi ikävä kyllä koitui moottorisaha vuonna 2012. Kyllähän se karulta tuntui. Toinen koivukin on jouduttu kaatamaan. Juurestaan kuusi oli kyllä aivan terve, korkeutta sillä oli yllättävän paljon - vaikea arvioida, pitkälti yli 10 metriä kuitenkin (ei tullut mitattua). Yllättävän pian silmä kuitenkin tottui kuusettomaan näkymään. Nyt kotikuusi odottaa edelleen kellarissa pilkottuna ja kuivattuna polttoa. Kuusen laatta on tietysti tallessa ja koristeena vajan ikkunalla.

Lea Pulliainen, Tampere/Heinävesi