 Itsenäisyyden juhlapuu Muistan hyvin, kun isän kanssa istutimme itsenäisyyden juhlavuoden kuusen vuonna 1967 silloisen Kuusjärven kunnan Sätöksen kylässä. Olin tuolloin 11-vuotias. Isälle itsenäisyyspäivät olivat aina tärkeitä, sillä hän oli monet sodat käynyt mies. Meidän kuusemme on peräisin lähimetsästä, mistä löysimme sopivan tasasuhtaisen pikku taimen; ihan virallinen juhlakuusi se ei siis alkujaan ole, eikä siihen kuulu myöskään mitään laattaa, josta istutusvuosi näkyisi. Kuusi päätettiin istuttaa tontin alaosaan, lähelle metsänlaitaa, jossa se saisi kasvaa rauhassa eikä sen lähellä olisi rakennuksia. Päätimme, että tätä kuusta ei ihan pikku tingassa kaadettaisi. Parikymmentä vuotta myöhemmin kävi sitten niin, että tarvittiin uusi liiteri, ja oikeastaan ainoa paikka sille löytyi tuon kuusen läheltä. Paikkaa mittailtiin ja lopulta todettiin, että kyllä pieni liiteri mahtuisi siihen kuusen katveeseen. Tuossa vaiheessa puun oksat jäivätkin vielä aika kauas suunnitellusta rakennuksesta. Nyttemmin kuusi on levittänyt oksiaan yhä laajemmalle, ja muutamat niistä yltävät jo liiterin huopakatolle. Oksia on varovasti lyhennetty ja muutama poistettukin. Näyttää siltä, että liiteri ja kuusi mahtuvat ainakin toistaiseksi hyvin seisomaan vierekkäin. Lumisina talvina kuusesta on ollut suojaa sen juureen kyhätyille halkopinoille, ja liiterillekin siitä on sellainen apu, että aurinko ei etelästä pääse porottamaan suoraan sen maalipintaan. Marjatta Palander  Kuminvaara Ostimme elokuussa 2013 Outokummun Kuminvaarasta vanhan maatilan, jonka remontoimme kodiksemme. Pihapiirissä kasvaa jököttää iso kotikuusi, jonka juurella on tuollainen asiaankuuluva kuparilevy. Kuusen on istuttanut vuonna 1967 talossa asunut Hilda Karttunen. Kirsi Vänskä-Partanen ja Jari Partanen LEHTILEIKKEITÄ 1967   |
Kotikuusia 1967 > Pohjois-Karjala >